Keho. Meidän olemisemme mahdollistava kulkuväline. Kaikilla on oma keho, mutta kuinka huomioit kehosi? Autoa, polkupyörää tai arvovaatteitakin huolletaan aika-ajoin, mutta se oma, kaikista lähinnä oleva väline, keho, jää viimeiselle sijalle huoltolistalla. Kuulostaako tutulta? Selkä kremppaa, käydään ehkä lääkärissä, ehkä ei, jotain apua tulee jostain, ehkä, asian kanssa oppii elämään, ehkä. Oletko koskaan ajatellut oikeasti kehoasi ja sen ihmeellisiä mahdollisuuksia? Meidän elämämme tässä ajassa on hektistä, ympärillä tapahtuu paljon kaikkea, mikä vie huomiomme yleensä pään sisään, ajatuksiimme. Kroppa unohtuu, kun se on siinä jatkuvasti, ja vasta, jos se on ollut hetken kunnossa ja taas kremppaa, niin sitten huomioimme kehon tarpeita takautuvasti, ennakoivasti unohdamme koko kapistuksen. Kehon. Mietipä, miltä tuntuu, kun olet uupunut - tai epätoivoinen, iloinen, hämmästynyt... Tunteet heijastuvat kehoon, ja jokaisella tunteella on omanlainen kartta. Asiasta on tehty ihan tiete